Meillä on ollut mun kaverin kissa (pitkäaikais)hoidossa nyt muutaman päivän. Olen ihan rakastunut siihen. Se on siis meillä toistaiseksi, kunnes miehellä menee hermo, tai kisu löytää uuden kodin. Itse olen nyt sitä mieltä että kissa voisi jäädä meille, haluaisin että se jäisi meille.

Olin vähän epäileväinen koko jutun suhteen koska kaverin luona asuessaan kissa oli vähän.... no, hullu. (Mikä olikin yksi syy siihen että hän halusi kissasta luopua) Meillä se on kuitenkin ollut aivan ihana. Muutaman ensimmäisen päivän se oli aika arka mutta mielestäni tänään ollut jo aamusta asti aivan kotonaan, jopa syönyt yöllä. Kun ei alkuun syönyt mitään. Kissa on hirveän seurankipeä, tulee syliin ja perässä kaikkialle, vessaankin. Yöllä se nukkuu meidän sängyssä. On sillä nyt ollut muutama riehumiskohtaus, tyyliin että se on halunnut leikkiä ja vähän raapinut sohvaa. Ei niin, että sohviin olisi jäänyt jälkiä mutta kuitenkin niin että mies on sanonut että jos se jatkuu niin kissa lähtee... Suihkautin sitä muutaman kerran suihkepullolla naamaan eikä se sen jälkeen oikeastaan olekaan sohvia raapinut, tai ainakin lopettanut heti kun olen kieltänyt.

Silti mies sanoi että voi olla että kissa joutuu ensi viikolla lähtemään jos tekee pahojaan. Toivottavasti ei tee. Toivottavasti se pysyy juuri tuollaisena kullanmuruna kuin tähänkin asti. Kyllä mieskin siitä tykkää hirveästi, aina ensimmäisenä kotiin tullessaan kysyy mitä kisulle kuuluu ja nytkin äsken houkutteli sen viereensä sohvalle. Että ehkä siinä on jonkinlaista "uhoamistakin" taustalla, kun oli etukäteen tosi epäileväinen kissan suhteen.

Sitä olen kyllä miettinyt että miksi se meillä olisi noin paljon kiltimpi kuin entisessä kodissaan. Onko se kuitenkin vielä vähän järkyttynyt ja vieraskorea vai onko meillä joku erilailla. Kissa tykkää ainakin kovasti katsella ikkunoista ulos, mitä se ei ehkä kaverini luona voinut tehdä (en ole varma mutta mielestäni siellä ei ole mitään ikkunalautoja, tasoja tms. missä kisu olisi voinut istua). Ja sitten, en ole varma, mutta voi olla että meillä ehkä tapahtuu vähän enemmän, etenkin nyt kun miehen poika on taas ollut täällä. Voisikohan olla että kissalla menee siis enemmän energiaa ulkomaailman ja kodin tapahtumisen seurailemiseen eikä se sen takia riehu niin kovin? Toivottavasti.